Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
272829303112
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930

RSS

 Kansalle valta takaisin - Uusi vaihtoehto nykytilanteelle
22.04.2010 16:05 | Jyri Suominen
Tässä alhaalla ratkaisu nykytilanteeseen, lisää voit lukea ko. linkeistä


1 KANSANVALLAN EDISTÄMINEN
Perustuslain mukaan Suomessa valta päättää asioista on kansalla. Käytännössä
kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin
päättämään yhteisistä asioista. Tätä kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi.
Edustuksellinen demokratia on kriisissä. Sen keskeinen ongelma on, että kansalaiset
voivat päättää vaaleissa vain henkilöistä eli siitä, ketä he äänestävät. Nykyisessä
järjestelmässä kansalaisilla ei ole oikeutta päättää äänestämällä merkittävistä asioista.
Edustuksellisessa demokratiassa valtiovalta ei ole kansalla vaan kansanedustajien ja
hallinnon ylimpien virkamiesten käsissä.
Edustuksellista demokratiaa tulee täydentää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
lisäämällä. Koko kansakuntaa koskevat merkittävät päätökset tulee tehdä ns. suoran
demokratian keinoin, jolloin lopullisen päätöksen tekevät Suomen äänioikeutetut
kansalaiset.
Suora demokratia tulee ulottaa kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon riippumatta
siitä, onko kyse kansallisesta, alueellisesta vai paikallisesta päätöksenteosta.
Kunnallista ja alueellista itsemääräämisoikeutta tulee lisätä, jolloin kunnat ja
kuntalaiset voivat tehdä itsenäisempiä päätöksiä.
Tarkoitus ei ole luopua edustuksellisesta demokratiasta vaan tuoda uusi
vaikuttamisen muoto täydentämään sitä. Jatkossa lakien merkittävä enemmistö
säädettäisiin parlamentaarisessa järjestyksessä kuten tähänkin asti.
Suoran demokratian kolme keskeistä vaikutustapaa ovat kansalaisaloite,
kansanäänestys sekä keskeisten virkamiesten valinta.

1.1 Kansalaisaloite
Tietty määrä kansalaisia voi tuoda oman ehdotuksensa poliittiselle
asialistalle ja käynnistää siitä kansanäänestyksen. He voivat
ehdottaa esimerkiksi perustuslain muuttamista, täysin uutta lakia
tai voimassa olevan lain kumoamista.
Kansanäänestyksen järjestäminen ei ole viranomaisten päätettävissä.
Se on järjestettävä, jos tietty määrä äänioikeutettuja kansalaisia
niin vaatii.
Ehdotamme, että 35000 äänioikeutettua kansalaista (0,8 prosenttia
äänioikeutetuista kansalaisista) voi tuoda oman ehdotuksensa
poliittiselle asialistalle ja käynnistää siitä kansanäänestykseen tähtäävän prosessin.
Perustuslain muuttamiseen tähtäävän aloitteen määräksi ehdotamme 43000
äänioikeutettua kansalaista (yksi prosentti äänioikeutetuista kansalaisista).
Täysin uuden lain valmistelu ja hyväksyminen tapahtuvat
ensivaiheessa parlamentaarisessa järjestyksessä. Lain lopullinen
hyväksyminen tapahtuu päättäjiä
sitovassa kansanäänestyksessä. Jos kansa äänestää lain puolesta,
eduskunta ei voi olla hyväksymättä lakia.
Myös kuntatasolla tietty määrä kuntalaisia voi saada ehdotuksensa
kuntalaisten äänestettäväksi. Äänestyksen lopputulos sitoo
päättäjiä. Ehdotamme, että 0,8 prosenttia äänioikeutetuista
kuntalaisista voi käynnistää tällaisen äänestysprosessin.

1.2 Kansanäänestys
Kansanäänestys toimitetaan, jos 0,8 prosenttia äänioikeutetuista
kansalaisista sitä vaatii. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
eduskunnassa päätetty asia, esimerkiksi uusi laki, alistetaan vielä
kansalaisten hyväksyttäväksi. Näin parlamentaarisessa
järjestyksessä syntynyt laki, sopimus tai päätös voi tulla voimaan
vasta sen jälkeen, kun kansalaiset ovat hyväksyneet sen
kansanäänestyksessä. Kansanäänestyksen tulos sitoo päättäjiä.
Tarkoitus ei ole äänestää jokaisesta mahdollisesta asiasta.
Kansanäänestystä sovelletaan vain tietyn merkittävyysrajan
ylittäviin lakeihin, sopimuksiin ja päätöksiin. Tällainen koko
kansakuntaa koskeva merkittävä päätös on esimerkiksi
NATO-kysymys tai parhaillaan uudistettavana oleva kansalaisuuslaki.
Tärkeimpien perustuslaillisten asioiden muuttaminen vaatii
kansalaisten enemmistön lisäksi myös perustuslain
säätämisjärjestyksen eduskunnassa.

1.3 Keskeisten virkamiesten valinta
Monet merkittävät päätökset tai niiden valmistelu syntyvät
virkamiestyönä. Siksi kansalaisten tulee saada vaikuttaa suoralla
vaalilla keskeisten virkamiesten valintaan.
Tällaisia keskeisiä virkamiehiä ovat esimerkiksi eduskunnan
oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä. Myös virkamiesten toiminnan
laillisuuden valvontaa tulee merkittävästi lisätä.
43 000 kansalaista (yksi prosentti äänioikeutetuista kansalaisista)
voi vaatia tällaisen keskeisen virkamiehen virkasuhteen
lopettamista ennen virkasuhteen tavanomaista
päättymistä. Vaaditusta asiasta on toimitettava päättäjiä sitova
kansanäänestys.

http://muutos2011.fi/pdf/Muutos%202011%20tavoiteohjelma%201.pdf

2.1.8 Aluepolitiikka
Kansalaisten pitää saada asuinpaikkakunnasta riippumatta itse
päättää omista asioistaan ja kehittää elinolosuhteitaan, sillä
heillä on siihen paras paikallinen asiantuntemus.
Tämä on myös perustuslain hengen mukaista, sillä perustuslain
mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle
mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään
koskevaan päätöksentekoon. Keskeinen keino tämän tavoitteen
saavuttamiseksi on suoran demokratian lisääminen myös alueellisessa
ja paikallisessa päätöksenteossa.

TAVOITE
Muutos 2011:n tavoite on Suomen kansalaisten edun ajaminen. Käytännössä tämä
tarkoittaa Suomen kansalaisten
· taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien ajamista
· kansalaisoikeuksien ajamista
· poliittisten oikeuksien ajamista
· ihmisoikeuksien ajamista.
Muutos 2011 tähtää kaikessa toiminnassaan suomalaisen oikeus- ja
hyvinvointivaltion säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Tämä on Suomen tulevaisuuden
suurin haaste. Hyvinvointivaltio on järjestelmänä hyvin kallis ylläpidettävä. Sen
olemassaolo ja samalla Suomen kansalaisten tulevaisuus ovat uhattuina ennen
kaikkea valtion ja kuntien rajun velkaantumisen vuoksi.
KEINOT
Kaksi keskeisintä keinoa tavoitteen saavuttamiseksi ovat
1. suora demokratia edustuksellisen demokratian tueksi. Haluamme suoran
demokratian avulla tuoda kansalaisvaikuttamisen lähelle tavallista kansalaista.
Välineinä tässä ovat kansalaisaloite ja kansanäänestys. Niiden avulla
kansalaiset voivat itse päättää itseään koskevista asioista. Valtiollisella tasolla
kansanäänestys voi koskea esimerkiksi uutta kansalaisuuslakia. Kuntatasolla
kansalaiset voivat äänestää esimerkiksi kyläkoulujen sulkemisesta, isoista
rakennushankkeista tai vastaanottokeskuksien perustamisesta paikkakunnalle.
2. sananvapaus koskee myös toisinajattelijoita.
ESIMERKKEJÄ NYKYISISTÄ EPÄKOHDISTA
Erityisesti haluamme olemassaolollamme ja toiminnallamme
1. järkeistää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa
2. päästä eroon nykyisestä epäterveestä konsensuspolitiikasta
3. saada tuomiot vastaamaan rikosten vakavuutta ja kansalaisten oikeuskäsitystä.

http://muutos2011.fi/pdf/Muutos%202011%20tavoiteohjelma%202.pdf

*****

Kannattajakortin voit täyttää ja tulostaa tästä
http://muutos2011.fi/cms/index.php?option=com_content&view=article&id=53&Itemid=77

Jäseneksi pääset tästä
http://muutos2011.fi/cms/index.php?option=com_content&view=article&id=51&Itemid=83

Etusivulle tästä
http://muutos2011.fi/cms/

*****

Levittäkää tätä asiaa tutuille, ystäville, työkavereille, sukulaisille jne. hyvän asian puolesta, valtapuolueiden aika on ohi :)


Jyri Suominen
Muutos 2011 jäsen

 - Jyri Suominen | Kommentoi



 KELA:lta ja ministeriöltä asiakirjapyynnöt
16.04.2010 20:34 | Jyri Suominen

KELA ja ministeriö jotka vastaavat alla olevasta asiakirjapyynnön piiriin kuuluvista asioista.

Ministeriö siirtänee asian oikealle ministeriölle vastattavaksi jos ei kuulu kyseisen ministeriön toimenkuvaan.


Asiakirjapyynnöt:

1.Pyyntö asiakirjoista jotka koskee Heinolan reumasairaalan palveluiden hankintoja, ja näihin hankintoihin liittyvät tarjouksen tehneet ja mukana olleet yritykset/yksiköt.
Asiakirjoista on selvittävä myös miten palvelujen hankintojen hinta- ja laatusuhde on otettu huomioon tarjouksissa ja miten yritykset ovat vastanneet näiltä osin hinta- ja laatusuhdetta tarjotuista palveluista ja niiden käytännön toteutuksen suunnitelmat, vuosittain eriteltynä ajanjaksolta 1990-2010+ aiheutuneet kustannukset vuositasolla.

2.Pyyntö asiakirjoista jotka koskee Heinolan reumasairaalan konkurssin hakemisen jälkeisten ja heidän aikaisemmin tuottamien palveluiden hankintoja, ja näihin hankintoihin liittyvät tarjouksen tehneet ja mukana olevat yritykset/yksiköt.
Asiakirjoista on selvittävä myös miten palvelujen hankintojen hinta- ja laatusuhde on otettu huomioon tarjouksissa ja miten yritykset ovat vastanneet näiltä osin hinta- ja laatusuhdetta tarjotuista palveluista ja niiden käytännön toteutuksen suunnitelmat, vuosittain eriteltynä ajanjaksolta 2010-> + aiheutuneet (arvio) kustannukset vuositasolla.

3.Pyyntö asiakirjoista jotka koskee maahamme alunperin tulleet turvapaikanhakijat/pakolaiset ja heistä johtuvat kustannukset eriteltynä statuksin, henkilömäärin, kansalaisuuksin, paikkakunnittain, tuki/palvelumuodoin ja kustannus eriteltynä vuosittain ajalta 1980-2010 ja koskien niitä jotka ovat saaneet jossakin vaiheessa oleskeluluvan tai kansalaisuuden.Lisäksi kansalaisuudet eriltynä myös
Esim. turvapaikanhakija, 400kpl, xx-maa, kaupunki, tuki-x, xxx€, vuosi 1991.

4.Pyyntö asiakirjoista jotka koskee maahamme alunperin tulleet turvapaikanhakijat/pakolaiset ja heistä johtuvat kustannukset eriteltynä statuksin, henkilömäärin, kansalaisuuksin, paikkakunnittain, tuki/palvelumuodoin ja kustannus eriteltynä vuosittain ajalta 1980-2010 koskien niitä jotka eivät ole saaneet missään vaiheessa oleskelulupaa tai kansalaisuutta.
Esim. Suomen kansalainen, 400kpl, xx-maa, kaupunki, tuki-x, xxx€, vuosi 1991.

5. Pyyntö asiakirjasta joka pitää sisällään todelliset kustannukset summittain verrattuna aiheutuneisiin kustannuksiin, ja näiden kustanuustehokkuusluku näistä kaikista asiakirjoista eriteltynä, selvästi otsikoituna esim. alla.
(1)Heinolan reumasairaalan palveluiden kustannukset.
(2)Heinolan reumasairaalan alasajon jälkeiset kustannukset.
(3)Maahantulijat joilla oleskelulupa/kansalaisuus.
(4)Maahantulijat joilla ei lupaa eikä kansalaisuutta.


"Hankintojen tekeminen ja kilpailuttaminen

Hankintalaki velvoittaa kilpailuttamaan aine-, tarvike- ja tavarahankinnat, erilaiset palveluhankinnat ja urakalla teetättämiset. Kilpailuttamisessa noudatetaan avoimuutta ja ehdokkaiden ja tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua. Lain arkoitus on tehostaa julkisen sektorin toimintaa ja tarjota yrityksille mahdollisuus tarjota tavaroita ja palveluja julkisen sektorin tarpeisiin. Julkiseen hankintaan kuuluu myös julkisuus.

Päätös siitä, mitä tehdään itse omana työnä, mitä ostetaan ulkoa ja milloin hankintoja tehdään, kuuluu julkiselle sektorille itselleen. Hankintalaki säätelee, miten hankinta tehdään. Hankintalaki säätelee avoimuudesta, julkisuudesta, yritysten syrjimättömyydestä ja tasapuolisesta kohtelusta silloin, kun julkinen sektori käyttää rahaa ostaessaan tavaroita, palveluja oman organisaationsa ulkopuolelta tai teetättäessään rakennusurakoita. Hankintalain mukainen kilpailuttaminen on osa hallinnon korruption vastaista toimintaa.

Kilpailu pakottaa yritykset tehostamaan omaa toimintaansa mm. uusien innovaatioiden kautta. Julkinen kilpailu antaa yrityksille mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin suhteessa kilpailijoi- Julkisen sektorin hankinnat - uusi hankintalaki hin. Kilpailu on siten nähtävä koko elinkeinoelämän ja kansantalouden kilpailukyvyn sparraajana."


Perusteet asiakirjapyynnöille:
Julkisen vallan ja viranomaisten rahankäytön suuntaaminen ja rahankäytön seuraaminen.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
*****
STM Kirjaamo <kirjaamo.stm@stm.fi>
vastaanottaja Jyri Suominen <jyri.suominen@gmail.com>
date (päiväys) 16. huhtikuuta 2010 14.58
aihe Re:KELA ja ministeriö jotka vastaavat alla olevasta asiakirjapyynnön piiriin kuuluvista asioista
piilota yksityiskohdat 14.58 (5 tuntia sitten)

Asiakirjanne on vastaanotettu Sosiaali-ja terveysministeriössä

Ert dokument har mottagits av Social-och hälsovårdsministeriet


 - Jyri Suominen | Kommentoi



 Sosiaali -ja terveysministerio STM sai kysymyksiä
16.04.2010 01:01 | Jyri Suominen
Jyri Suominen



Iso joukko kansalaisia on huolissaan Heinolan reumasairaalan toiminnan lopettamisesta.

Tässä alla muutamia kysymyksiä aiheeseen ja muuhunkin liittyen:


1. Pitääkö tuo kyseinen terveydenhuoltolain valmistelu sisällään sen että
"Sosiaali-ja terveysministeriöllä on aika selkeä rajaus
annettuna tulevaisuudesta ja se on ettei samassa sairaalassa jatkossa
tulla hoitamaan sekä ortopedisiä toimenpiteitä että jatkokuntoutusta."
onko asia tämänsuuntainen käytännössä vai teoriassa vai ei, jos asia on näin, niin mitkä ovat STM:n perustelut asialle?

2. Miten hoitotakuun toteutuminen on otettu huomioon Heinolan reumasairaalan nopeassa alasajossa?

3. Miten STM on tässä asiassa ottanut huomioon Heinolan reumasairaalan nykyisen tilanteen, kun otetaan huomioon että julkisen vallan on perustuslain mukaisesti edistettävä väestön terveyttä?

4. Kyseinen sairaala on saanut arvokkaan kansainvälisen tunnustuksen osaamisestaan, eli miten STM on edistänyt västön terveyttä perustuslain mukaisesti ja antanut Heinolan reumasairaalan nykyisen tilanteen mennä siihen, mihin se on nyt joutunut?

5.Reuman toimitusjohtaja Hannele Kalske otti jo v.2006 yhteyttä KELA:n, että asettaisivat työryhmän pohtimaan reuman tilannetta/tulevaisuutta, päätös oli KELA:n johtoryhmältä 10 neuvottelun jälkeen, että työryhmää ei perusteta, miksi kyseistä työryhmää ei silloin perustettu?

5.1
Reuman toimitusjohtaja Hannele Kalske otti myös yhteyttä ministeri Risikkoon ja pyysi tätä kirjeitse jo vuonnna 2008 lokakuussa tulemaan tutustumaan Heinolan reumasairaalan tilanteeseen ja silloisiin tulevaisuuden näkyviin, jolloin siis oli jo tiedossa heikot talousnäkymät reumasairaalan näkökulmasta aina jo vuodesta 2005 alkaen kun reumasairaalan silloinen ylilääkäri on haastatteluissa selvästi maininnut, joten STM valtion edustajana/omistajana tai yhteistyöministeriönä muiden ministeriöiden kanssa on ollut selvästi tietoinen heikosta taloudesta Heinolan reumasairaalan osalta, eikö näin ja onko mahdollista että STM valtion edustajana/omistajana tai yhteistyöministeriönä muiden ministeriöiden kanssa olisi jättänyt oman valvontavelvollisuuden huomioimatta jos ei STM valtion edustajana/omistajana tai yhteistyöministeriönä muiden ministeriöiden kanssa olisi ollutkaan jostain syystä tietoinen reumasairaalan taloustilanteesta ja miksi?

5.2Ministeri Risikko ei tullut koskaan käymään eikä myöskään ottanut yhteyttä, miksi ei ottanut yhteyttä ja miksi ei mennyt pyynnostö huolimatta käymään ja tutustumaan reumasairaaln toimintaan ja silloiseen tilanteeseen?, liittyykö Ministerin käytös vuodesta 2008 lokakuusta -> 2010 huhtikuuhun saakka siihen että tällä uudella terveydenhuoltolain valmistelun sisällöstä voisi käytännössä huomata uuden lain toteutuessaan sen että reumasairaala ajettiin suunnitelmallisesti alas, kuten vaikkapa siten että kohdan,1. mukaisesti tulevaisuudessa Heinolan Reumasairaalan ortopedia ja kuntoutus ei olisi saanut olla saman sairaalan alaisia?

6. Miksi Julkinen valta on toiminut väärin saattaessaan potilaat epävarmaan asemaan ja tehneet päätökset joihin kunnat ja sairaanhoitopiirit/sairaalat eivät olleet valmistautuneet. Eikä näin ollen myöskään ole edistetty perustuslaissa mainittua väestön terveyttä.

7. Miten KELA:n johtajan avoimesta työpaikasta on ilmoitettu (ilmoitusvelvollisuus), kuinka monta hakijaa on ollut ja mitkä ovat kriteerit KELAN: johtajan tointa täytettäessä ja miten kenties valituksi tulevan johtajan osalta nämä kriteerit ovat tulleet täytetyksi?

8. Miten jääviys asia on otettu huomioon KELA:n johtajan työpaikkaa hakijoita valitessa, kun hakijana on STM:n oma
sosiaali-ja terveysministeri Liisa Hyssälä, ketkä tekevät valinnat ja onko heillä jotain yhteyksiä Liisa Hyssälään vaikkapa mitä puolueita kyseiset Kelan valtuutetut edustavat?

9. Mitä mieltä STM on tästä julkisuudessakin esitetystä väitteestä, Kelan pääjohtajan paikka kuuluu keskusta puolueen tärkeimpiin poliittisiin läänityksiin?

10.
Valtiosihteeri Nummikoski (kok) on KELA:n hallituksen puheenjohtaja ja ministeri Liisa Hyssälä (keskusta) vastaa kelan toiminnasta ja tietojen mukaan kokoomuksen valtiosihteeri Nummikoski, edustaa nykysitä hallituspuoluetta kuten Liisa Hyssälän keskusta puoluekin, onko tässä jääviys ongelma hallituspuolueiden osalta?

11. Miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on noudatettu puolueiden välillä, jos aina valitaan vaikkapa keskusta-nimistä puoluetta edustava henkilö KELA:n johtajaksi?

12. Onko ja kenen ministeriön mielestä hankintalaki voimakkaampi kuin perustuslaki reuman alasajon suhteen, jos niin miksi?


-Lisätietoa asiasta:
Perustuslaki

7§ "Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Eli hoidon saamisen ollessa epävarmaa rikotaan mielestäni tätä turvallisuutta.

19§ "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu."



Jyri Suominen



 - Jyri Suominen | Kommentoi



 Heinolan reumasairaalan alasajo
05.04.2010 12:33 | Jyri Suominen

Oliko Heinolan reumasairaalan alasajo suunnitelmallisesti tehty?

Reumasäätiön hallituksen muodosti valtuuskunnan nimeämät kuusi jäsentä.

Reumasäätiön hallituksen Puheenjohtaja:
Olli Hakkarainen, ekonomi

Puolue: ?

HH-Konsultit Oy, Apollonkatu 2 C 34
olli.hakkarainen (ät) welho.com
puh. 040 544 7454

Luottamustoimet:

Nordia Management Oy, hallituksen puheenjohtaja
Reumasäätiö (Reumasairaala), hallituksen puheenjohtaja
MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö, hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen jäsenyyksiä pk-sektorilla ja aikoinaan mukana useiden elinkeinoelämän järjestöjen hallinnossa

Nordia Management Oy tekee pääomasijoituksia matkailu- ja vapaa-ajan yrityksiin, joita kehitetään yhdessä yrittäjän kanssa. Nordia sijoittaa valtakunnallisesti yrityksiin, joilla on myönteiset tulevaisuudennäkymät ja mahdollisuudet liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan.

Nordia Management Oy:n sijoituskohteet

Nordian nykyiset sijoituskohteet:

Hotelli Luostotunturi Oy
Hotelli Pyhätunturi Oy
Hotelli Mesikämmen Oy
Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy
Kristina Cruises Oy
Kultaranta Resort Oy
Levi Magic Oy
Muumimaailma Oy
Savonlinnan Seurahuone Oy
Tietotalo Infocenter Oy
Yyterin Kylpylähotelli Oy

Nordian aikaisempia sijoituskohteita:

FTM Incoming Oy
Jyväskylän Laajavuori Oy
Kuntokumppanit Oy
Opteam Henkilöstöpalvelut Oy
Kultaranta Golf Oy
Lomakeskus Saimaanranta
Ähtärin Eläinpuisto Oy
Go Finland Oy
Sirkan Tähti Oy
Ylläs Ski Oy Finland
Lapin Matkailu Oy
Holiday Club Finland Oy
Olostunturi Oy
Bomba-Lomat Oy
Hotelli Koli Oy
Saariselän Tunturihotellit Oy
Tunturikiinteistöt Oy
Napapiiri-Syväsenvaara Oy
AV Travel Trade Oy Ltd
Kuusamon Tropiikki Oy
Suomu-yhtiöt

 

*****

Reumasäätiön hallituksen Varapuheenjohtaja:
Timo Ihamäki, LKT, kaupunkineuvos, Heinola

Puolue: Kokoomus

Kansanedustajana 24.03.1979 - 25.03.1983, 04.05.1993 - 18.03.2003

 

 

*****

Reumasäätiön hallituksen Jäsen
Reijo Järvinen, FM, Helsinki

Puolue: ?

*****

Reumasäätiön hallituksen Jäsen

Jouni Luotola, osastopäällikkö, Kela

Puolue: ?

*****

Reumasäätiön hallituksen Jäsen

Ritva Teräväinen, kehittämispäällikkö, Amanuenssi, KM Helsinki

Puolue: ?

Ritva Teräväinen
Kansantaloustieteen laitos
PL 17 (Arkadiankatu 7)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

*****

Reumasäätiön hallituksen Jäsen
Kari Varkila, toimitusjohtaja, Tampere

Puolue: ?

Tamperelaisen Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila, lääkäri ja Tekesin Pharma-ohjelman johtoryhmän jäsen.

Lääkejätti GSK:n Suomen lääketieteellinen johtaja Kari Varkila siirtyy helmikuun puolivälissä vuonna 2007  Reumasäätiön sairaalan Reuman johtavaksi ylilääkäriksi.

Elokuu 2008, Reumasairaalan ylilääkäri siirtyy konsulttitoimisto Deloittelle terveydenhuollon toimialajohtajaksi.

 

Nykyään Kari Varkila, LKT, MBA, el

On toimitusjohtaja Tampereen Lääkärikeskus Oy:ssä

 

-Hän puhuu yksityisen lääkäripalvelujen johtamisesta

Linkki http://74.125.77.132/search?q=cache:nFAyWLFdA_EJ:www.egofunktio.fi/Koulutus/varkila.pdf+deloitte+varkila&cd=8&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a

 

Hän on puhunut 04.12.2008  myös asiantuntijaseminaarissa jossa opetetaan tunnistamaan yksityisen terveyspalvelutoiminnan mahdollisuudet yhdessä lääkäripalveluyritysten yhdistys ry:n kanssa

 

Linkki

http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:nJuquyeS6VMJ:www.deloitte.com/assets/Dcom-Finland/Local%2520Assets/Documents/LPY-seminari%2520kutsu%2520painoon.pdf+deloitte+varkila&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESiArZXD24JOVd2DjMIguamessmdmQ0B8YD4B2oazKRg904WUgpU9riQMSZNeL6acts0k-qr6WHqBBtQkUpls4yAmGuGuvoeAtwmhdVSJ0Yp1wkxdP5TS4GdSekYosVBJi4pHOCi&sig=AHIEtbQBm71DTMpyubgdZ608uB-VWRN-fQ

 

Muuta uutisoitavaa hänestä.:

Heinolan Reumasäätiön sairaalan johtava ylilääkäri Kari Varkila vaihtaa sairaalan konsulttitoimistoon. Uudeksi johtavaksi ylilääkäriksi on nimitetty Reuman ortopedian ylilääkäri dosentti Eero Belt.

Varkila korostaa, että sairaalan suurimpien toiminta-alueiden kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on viime vuosina laskenut ja nämä seikat ovat heikentäneet Reumasäätiön kannattavuutta edelleen.

–Ulkoisesti olemme riippuvaisia asioista, joihin meillä ei ole päätäntävaltaa, Varkila perustelee. Terveydenhuollossa tiedetään, että vaativien hoitojen keskittäminen Reuman kaltaisiin erityisosaamiskeskuksiin olisi järkevää, mutta siitä huolimatta mm. tekonivelkirurgiaa tehdään vielä varsin hajautetusti.

Reumalle ei ole automaattista lähetevirtaa, vaan potilaiden määrä riippuu siitä, mikä on sairaanhoitopiirien tila, ja miten Kela päättää. Lähes neljäkymmentä prosenttia toiminnasta on Kela-rahoitteista.

Kuntoutuspalveluiden kysynnän lasku on valtakunnallinen ilmiö. Lisäksi Reuman tuottamien korkealaatuisten kuntoutuspalvelujen toteuttaminen ei ole ollut nykyisellä hintatasolla taloudellisesti kannattavaa.

Erikoissairaanhoidon osalta Reuman suurin toiminta-alue on ortopedia ja siihen kuuluvat reuma- ja tekonivelkirurgia. Reumakirurgiassa Reumasäätiön sairaala on valtakunnallisesti arvioiden huippuyksikkö.

Tekonivelkirurgiaa koskien eräät sairaanhoitopiirit ovat vastoin ennakko-odotuksia vähentäneet tilauksiaan merkittävästi, mikä on heikentänyt Reumasäätiön kannattavuutta.

–Useita vuosia sitten rahoitusrakenteet olivat sen verran erilaisia, että toimintaa pystyttiin taloudellisesti hoitamaan. Viime vuosien muutokset Suomessa ovat kuitenkin muuttaneet tilanteen niin, että emme voi saada esimerkiksi investointitukia.

–Toiminnan taustalla on korkea laatu, tunnustettu asiakaslähtöisyys ja tavaton ammattiylpeys. Eri asia on sitten, kuka maksaa laadusta, mutta reumapotilaiden lääketieteellinen hoidontarve on edelleen olemassa.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article128456.ece

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=2199386&date=2007/01/09

Deloitte teki oikaisupyynnön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle  http://74.125.77.132/search?q=cache:6A6_1j0rCeMJ:prod07.tjhosting.com/Kunnari/DynWebKYS.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/9348db148829c1dcc225755900370d2c/%24FILE/Liite%25206.pdf+deloitte+varkila&cd=5&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a

*****

Reumasäätiön hallituksen sihteeri:
Hannele Kalske, toimitusjohtaja, Reumasäätiö

Puolue: ?

Kalske toimii Heinolassa sijaitsevan Reumasäätiön sairaalan toimitusjohtajana. Reumasäätiö on saanut ainoana suomalaisena sairaalana eurooppalaisen Recognised for Excellence (EFQM) -tunnustuksen toiminnan laadun ja tulosten erinomaisuudesta.

Uutista:

Heinolassa reumasairaalaa pyörittävä Reumasäätiö hakeutuu konkurssiin. Noin 280 työntekijää irtisanotaan.
Henkilöstölle kerrottiin asiasta torstaina iltapäivällä.
Radio Voiman haastatteleman reumasairaalan toimitusjohtajan Hannele Kalskeen mukaan tappiovuodet alkoivat vuonna 2005, kun lähetteiden määrä alkoi laskea. Viime vuonna yhtiö joutui jo turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin, mutta toimista huolimatta tulos jäi tappiolle. Kalskeen mukaan budjetti tehtiin tälle vuodelle hyvin realistiselle tasolle, mutta alkuvuosi oli siitä huolimatta hyvin vaikea.
Reuma on yrittänyt etisiä vuosien varrella mahdollisia yhteistyökumppaneita, mutta tuloksetta. Viimeksi Reuma yritti hakea kahden miljoonan euron avustusta Heinolan kaupungilta ja Kelalta.
Reumasäätiö on perustettu vuonna 1946.

http://www.ess.fi/?article=275253

*****

Heinolan hallitus pikakokouksessa Reuman ahdingon vuoksi

http://www.ess.fi/?article=275139

 *****

Kuuntele Radio Voiman haastattelu täältä

http://www.ess.fi/upload/audio/2010/3/18/kalske.mp3

*****

Eduskunnan kyselytunti reumasairaalan aiheesta katsottavissa täältä rajoitetun ajan

http://areena.yle.fi/video/852609

(YLE TV1 Torstai 25.3. klo 16.00 Kesto 00:54:00 Esitysaikaa 20 päivää jäljellä)

*****

Kelan pääjohtajan paikka kuuluu keskusta puolueen tärkeimpiin poliittisiin läänityksiin.

Huuhtasen paikalle on istutettu muun muassa keskustan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälää, joka pian 61 vuotta täyttävänä alkaa olla jo kuitenkin itsekin eläkeiässä.

Valtiosihteeri Nummikoski (kok) on KELA:n hallituksen puheenjohtaja ja ministeri Hyssälä (kesk) vastaa kelan toiminnasta..

*****

Viranomaisten tekemistä päätöksistä on mahdollista kannella hallinto-oikeuteen ja potilasasiamiehelle kannattaa ja kannella, eduskunnanoikeusasiamiestä unohtamatta.
Julkisen vallan on huolehdittava terveyspalveluista

7§ "Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Eli hoidon saamisen ollessa epävarmaa rikotaan mielestäni tätä turvallisuutta.

19§ "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu."
Eli ylläolevien tietojen perusteella oikeusasimiehelle voi kannella vaikka ryhmäkanteena

"Kantelu oikeusasiamiehelleEduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan.Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti. Kantelun tutkinta on maksutonta."
linkki http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx

Julkinen valta on toiminut väärin saattaessaan potilaat epävarmaan asemaan ja tehneet päätökset joihin kunnat ja sairaanhoitopiirit/sairaalat eivät olleet valmistautuneet. Eikä näin ollen myöskään ole edistetty perustuslaissa mainittua väestön terveyttä.

*****

Facebookissa perustamani ryhmä on järjestämässä hyväntekeväisyyskonserttia reumapotilaiden hyväksi http://www.facebook.com/group.php?gid=104815226220390

Tällä hetkellä www.prorentals.fi tulee hoitamaan valo- ja äänitekniikka yhteistyökumppaniksi ja hoitavat myös ammattitaitoisen työväkensä paikalle.


( Päivitetty: 05.04.2010 12:56 )

 - Jyri Suominen | Kommentoi



 Sisäisestä turvallisuudesta ja rikollisuudesta tietoa
06.01.2010 17:16 | Jyri Suominen

Tässä pätkiä
Turvallinen elämä jokaiselle - Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (16/2008, pdf)

Suomessa asuu noin 160 000 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään
puhuvaa henkilöä. Yleisin Suomeen muuton peruste on 1990- ja 2000-luvuilla ollut
perheside.

Suomessa esiintyy myös jossain määrin turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, joiden taustalla
on kulttuurista johtuvia piirteitä. Näitä ovat muun muassa kunniaan liittyvä väkivalta,
väistämisvelvollisuus ja tyttöjen ympärileikkaus. Tarkkaa tietoa ilmiöiden määrästä ei
ole, sillä tapaukset eivät yleensä tule viranomaisten tietoon.
Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat vuosittain olleet rikoksista epäiltyinä
väestöosuuteensa nähden noin 1,3 - 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Tilastolliset
erot johtunevat osaltaan siitä, että maahanmuuttajaväestössä ovat suhteellisesti
yliedustettuina suurissa asutuskeskuksissa asuvat nuoret miehet, jotka syyllistyvät
rikoksiin useimmiten myös valtaväestön joukossa. On myös arvioitu, että
maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät rikokset tulevat valtaväestön tekemiä
rikoksia helpommin viranomaisten tietoon.

Etnisten vähemmistöjen rikollisuutta selitettäessä päädytään ajoittain ylikorostamaan
etnisyyden tai kulttuurin merkitystä. Tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisilla

vangeilla
on havaittu olevan samanlaisia kokemuksia kuin muillakin rikoksentekijöillä kuten
syrjäytymistä, työttömyyttä ja pienituloisuutta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja
romaninuorten rikollisuus on yleensä luonteeltaan ryhmätoimintaa, jonka taustalta löytyy
usein rasismikokemuksia.

Keskeiset kehittämiskohteet

* Kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen saattaminen osaksi koko
palvelujärjestelmää
* Tiedon tarjoaminen kattavammin suomalaisesta lainsäädännöstä ja
palvelujärjestelmästä eri maahanmuuttajaryhmille
* Oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden käsittelyn tehostaminen
* Vuoropuhelun lisääminen turvallisuusviranomaisten ja etnisten vähemmistöjen välillä
ja etnisten vähemmistöjen osallisuuden lisääminen turvallisuuspalveluiden
suunnittelussa
* Rasististen rikosten tunnistaminen, seuranta ja käsittely oikeusjärjestelmässä sekä
ilmoituskynnyksen madaltaminen
* Kulttuuriin liittyvien, turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin
puuttuminen
* Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen neuvontapalveluiden tehostaminen

Tarjotaan Suomeen pysyvästi ja määräaikaisesti muuttaville kattavammin tietoa
Suomen lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmästä maahan muuttamisen yhteydessä
ja kotoutumisen eri vaiheissa. Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen asemaa tuki- ja
neuvontapalveluissa. Lisätään tietoa laatimalla maahan saapuville
poikkihallinnollinen, eri kielille käännetty turvallisuuspalveluista kertova tiivis esite
(”Turvallisesti Suomessa”) ja liittämällä turvallisuuspalveluita ja lainsäädännön
tarjoamia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva tieto tiiviimmin osaksi
kotoutumissuunnitelmia ja kotouttamiskoulutusta sekä tulevaa opastusjärjestelmää.
Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa selvitetään, että voidaanko
palvelujärjestelmän mahdollisuutta käyttää pidempi aika maahanmuuttajien
palvelemiseen toteuttaa ns. korotetun asiakaskertoimen avulla. Päävastuu: SM,
VM. Mukana: UM, OM, STM, OPM. Aikataulu: 2009


Huolehditaan työn perusteella, perhesiteen vuoksi ja humanitaarisista syistä
muuttavien henkilöiden oleskelulupien tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta
käsittelystä tasavertaisesti koko asiakaskunnan kaikinpuolisen turvallisuuden
takaamiseksi. Nopeutetaan oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten
käsittelyaikoja nykyisestä ottaen huomioon niiden vaikutus maahanmuuttajien
kotoutumiseen ja turvallisuuden tunteeseen ja takaamalla lupaviranomaisille riittävät
resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Oleskelulupajärjestelmää kehitettäessä
arvioidaan laaja-alaisesti, miten kukin oleskelulupatyyppi ja siihen liittyvät oikeudet
sekä hakumenettely vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen ja kotoutumiseen.
Päävastuu: SM. Mukana: UM, Maahanmuuttovirasto. Aikataulu: pysyvä.


Varmistetaan, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti
puuttua rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin
rikosoikeudellisin keinoin. Arvioidaan tarve säätää internet-sivustojen ylläpitäjille
erityinen rasistisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävän aineiston seuranta- ja
poistamisvelvollisuus. Rasististen rikosten käsittelyä tehostetaan lisäämällä
poliisin ja syyttäjän yhteistyötä, jotta rikoksen motiiviin liittyvät seikat tulevat
riittävässä laajuudessa selvitettyä. Selvitetään, tulisiko rikosilmoituksen tai
esitutkinnan yhteydessä tarjota asianomistajalle mahdollisuus antaa lisätietoja
tilastointia varten syrjintärikosepäilyyn liittyvistä seikoista, kuten syrjinnän
perusteesta tai etnisestä taustasta. Seurannan kehittämistä varten sovitaan
oikeuslaitoksessa käytettävästä rasistisen rikoksen määritelmästä. Turvataan
rasististen rikosepäilyjen etenemistä oikeusjärjestelmässä tarkastelevan
laadullisen tutkimuksen jatkuvuus ja varmistetaan siihen tarvittavat
tutkimusresurssit. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten poliisille tulleet
rasismirikosepäilyt etenevät syyttäjälle ja tuomioistuinkäsittelyyn ja lisätään näin
mahdollisuuksia seurata järjestelmän toimivuutta. Päävastuu: OM. Mukana: SM,
LVM Aikataulu: 2009.

Varmistetaan, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua etnisten
vähemmistöjen turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, joissa kulttuurista johtuvat
erityispiirteet vaativat viranomaisilta erityisiä toimenpiteitä perus- ja
ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Asiasta tehtävän selvityksen perusteella arvioidaan
mahdollisten toimenpiteiden, kuten toimintaohjeiden laatimisen tarve. Päävastuu:
SM. Mukana: OM, STM, OPM. Aikataulu: 2009.
Selvitetään vähemmistöuskontojen opetuksen kokonaistilanne ja laaditaan
toimenpide-ohjelma, jolla puututaan tehokkaasti esille tulleisiin puutteisiin jotta
perustuslain ja uskonnonvapauslain takaama oikeus omaan uskontoon ja uskonnon
opetukseen toteutuu käytännössä. Päävastuu: OPM. Mukana: SM, uskonnolliset
yhteisöt. Aikataulu: 2010.

Turvapaikkahakemusten normaalimenettelyn käsittelyajat, vrk
Vuonna 2007 (keski-arvo) 280 vrk, välitavoite vuonna 2011 (keski-arvo) 210 vrk, tavoite vuonna 2015 (keski-arvo) 180 vrk.
Lähde: Maahanmuuttovirasto

Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa
Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin, %

61 % (2006), välitavoite vuonna 2011 suurempi kuin 75 %, tavoite vuonna 2015 suurempi kuin 90 %
Lähde: Poliisiammattikorkea koulun vuosittainen rasismitutkimus.

Nykytila
Väkivaltarikollisuuden taso on Suomessa korkea. Miehet joutuvat yleisimmin väkivallan
kohteeksi ja he ovat myös useimmin väkivallan tekijöitä.
Henkirikoksia tehdään Suomessa noin kaksi kertaa enemmän kuin länsimaissa yleensä
suhteutettuna asukasmäärään. Alkoholi ja väkivalta liittyvät usein yhteen. Suomessa
väkivallan uhri ja väkivallan tekijä ovat perinteisesti olleet tuttuja keskenään. Viime
vuosina väkivallan teot, joissa uhri valitaan sattumalta, ovat hieman lisääntyneet. Yleisin
henkirikos on työttömän mutta työikäisen, alkoholin ongelmakäyttäjän kovassa
humalassa tekemä henkirikos. Myös henkirikosten uhrit ovat usein humalassa, miehet
useammin kuin naiset.
Naisten väkivaltakuolleisuus on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja
useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Muualla kuolleisuus on keskimäärin 0,7
naista 100 000 naista kohden, Suomessa luku on kaksinkertainen eli 1,6. Pääosa vuosina
2004–2006 parisuhteissa väkivallan seurauksena kuolleista on naisia. Suomalaisten
yleisten uhritutkimusten mukaan parisuhdeväkivallasta 90 prosenttia kohdistuu naisiin.
Myös poliisin tietoon tulleista parisuhdeväkivallasta naisiin kohdistui 90 prosenttia.
Poliisin tietoon tulee vuosittain runsaat 2000 lapsiin kohdistuvaa väkivaltarikosta ja noin
1000 seksuaalirikosta. Kyselyt, poliisin tilastot ja tutkimus tukevat päätelmää, jonka
mukaan nuorten todennäköisyys joutua väkivallan uhriksi on lievästi laskenut. Näyttää
myös siltä, että lasten kokemukset ruumiillisen kurituksen kohteeksi joutumisesta ovat
vähentyneet. Aikuisten kuritusväkivaltaa koskevat asenteet näyttävät olevan hitaasti
muuttumassa myönteiseen suuntaan: yhä harvempi suomalainen hyväksyy ruumiillisen
kurituksen lasten kasvatuskeinona. Lasten kurittamiseen syyllistyvät yhtä lailla sekä
miehet että naiset.
Ikääntyvät naiset joutuvat useammin kotona väkivallan kohteeksi kuin ikääntyneet
miehet. Väkivallan kokemukset ovat yleistyneet naisilla vuodesta 1988 (3 %) vuoteen
2003 (6 %). Miehillä vastaavaa suuntausta ei ole nähtävissä. Ikääntyviin kohdistuva
väkivalta on usein lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Naisten työssä kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Suomessa vuonna 2003 tehdyn
haastattelututkimuksen mukaan noin 5,3 % työvoimasta joutui työpaikkaväkivallan tai
sillä uhkailun kohteeksi. Keskimääräistä enemmän väkivaltaa ilmenee kaupan alla ja
palvelualan yrityksissä. Teollisuudessa ja rakentamisessa työntekijät joutuivat harvoin
väkivallan kohteeksi. Työhön liittyvä väkivalta liittyi usein päihtyneiden tai
huumaantuneiden asiakkaiden kohtaamiseen tai erilaisiin murto-, anastus- ja
näpistystilanteisiin.

Keskeiset kehittämiskohteet
* Väkivallan uhrin tunnistaminen nykyistä paremmin.
* Palvelujen kattavampi saatavuus ja niiden riittävä resurssointi.
* Uusiutuvan uhriutumisen ehkäisyn tehostaminen.
* Uhrin ja todistajan tarpeiden huomioiminen nykyistä paremmin.
* Väkivallan uhrin tunnistamisessa ja auttamisessa olevien osaamispuutteiden
poistaminen.
* Tiedon kerääminen ja koordinoinnin parantaminen.
* Väkivaltaan liittyvien asenteiden muuttaminen.
* Alkoholin kulutuksen vähentäminen


Lue loput tuolta
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf

 - Jyri Suominen | Kommentoi



©2018 Ihan Naamat / Pokeri Sivusto - Poker Site - suntuubi.com